Hyppää sisältöön
Näytä kaikki artikkelit

Pupuja ja pajunkissoja – tarinat tuttujen pääsiäisperinteiden taustalla

Miksi pääsiäisenä virvotaan ja koristellaan koti iloisen värisillä kukilla, munilla ja pääsiäispupuilla? Tutustuimme tuttujen pääsiäisperinteiden taustoihin.

(0) Kommentoi

pääsiäisperinteet

Selvitimme tuttujen pääsiäisperinteiden historiaa!

Monelle pääsiäinen on iloinen kevään juhla. Mutta miksi pääsiäisenä virvotaan ja koristellaan koti iloisen värisillä kukilla, munilla ja pääsiäispupuilla? Tutustuimme tuttujen pääsiäisperinteiden taustoihin.

  1. Pääsiäisen perinteet
  2. Pääsiäisherkut ja perinneruoat
  3. Perinteiset pääsiäiskoristeet

Suomalainen pääsiäinen on värikäs ja runsas: kodit koristellaan kukilla, tipuilla ja suklaamunilla, pääsiäispöydässä notkuvat mämmi, pasha ja lammas ja kaduilla viipottaa pieniksi noidiksi pukeutuneita virpojia. Mistä nämä kaikki pääsiäisperinteet ovat oikein saaneet alkunsa?

Pääsiäisperinteet

Pääsiäisperinteet vaihtelevat paljonkin sen perusteella missä päin Suomea ollaan. Suomalaiset pääsiäisperinteet ovat muovautuneet ajan saatossa ja saaneet vaikutteita niin Ruotsista, Saksasta, Baltian maista kuin Venäjältäkin.

Pääsiäiskokot

Pohjanmaalla pääsiäisen viettoon kuuluvat olennaisesti pääsiäiskokot, joita poltetaan lankalauantaina. Kokkoja poltetaan pahojen henkien karkottamiseksi. Vanha kansa uskoi, että mitä korkeampi savu kokosta nousi, sitä paremmin se karkotti pahoja henkiä ympäriltään.

Virpominen

Virpominen suomalaisista pääsiäisperinteistä ehkä tunnetuin. Perinteisesti virpojat kiertävät palmusunnuntaina ja tavan taustalla on raamatullinen merkitys: pajunvitsat toimivat vastineena palmunlehville, joita sivustaseuraajat levittivät Jeesuksen eteen, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Virpominen on alunalkujaan karjalainen perinne, joka levisi sotien jälkeen Savoon ja sitä kautta ympäri Suomea. Virpomisella karkoitettiin pahoja henkiä ja toivotettiin terveyttä ja siunausta virvottaville. Karjalassa tapana oli, että virpojat kiersivät palmusunnuntaina ja saivat palkkansa vasta pääsiäissunnuntaina, toisin kuten nykyään.

pääsiäiskoristeet

Pääsiäisen herkut ja perinneruoat

Perinteisesti pääsiäistä on vietetty paaston päätteeksi. Suomessa vain harvalla on ollut aikoinaan varaa laittaa pöytää koreaksi pääsiäisen kunniaksi, ja pääsiäinen sattui kaiken kukkuraksi osumaan Suomessa vuoden huonoimpaan aikaan. Pääsiäisen aikaan edellisen vuoden varastot olivat usein jo ehtyneet eikä uutta satoa ole vielä ehtinyt tulla. Niinpä monet pääsiäisen perinneruoat ovat syntyneet pöytään hädässä raavituista rippeistä.

Pääsiäislammas

Monen pääsiäispöydän kruunaa lammas. Suomessa lammasta syödään pääsiäisenä monissa eri muodoissa. Jotkut kattavat pöytään paistin, toiset filettä tai ribsejä. Lampaalla on vahvasti raamatullinen merkitys ja se onkin aikoinaan valikoitunut pääsiäispöytään Jeesuksen muistoksi.

Mämmi

Mämmi on alunperin lähtöisin muinaisesta Persiasta, mutta Suomessa sitä on syöty jo 1700-luvulta lähtien. Mämmiä voi vihata tai rakastaa, mutta se on kiistatta yksi suomalaisen pääsiäispöydän perinteisimmistä antimista. Mämmin juuret pääsiäispöydässä ovat pitkällä historiassa. Juutalaisille hapan merkitsi pahuutta ja happamaton taas pahan vallasta vapautettua. Israelilaisten pääsiäisateriaan kuuluikin happamaton leipä, ja suomalaisessa pääsiäispöydässä tätä perinnettä vastaa mämmi.

Kananmunat

Kananmunilla ja suklaamunilla on pääsiäisessä vahva symbolinen merkitys, mutta suomalaiseen pääsiäispöytään ne ovat löytäneet tiensä myös yksinkertaisten käytännön syiden takia. Koska pääsiäistä vietetään paaston päätteeksi, oli useissa taloissa kananmunia jäänyt paaston aikana paljon varastoon. Niinpä ne syötiin pois pääsiäisenä.

Pasha

Kermasta, sokerista, kananmunasta, rahkasta ja voista valmistettu herkku päätynyt suomalaiseen pääsiäispöytään ortodoksien kautta. Myös pashan historiaan liittyy vahvasti paasto. Paaston aikana maitoa jäi monissa talouksissa yli. Maito ei tunnetusti säily hyvin sellaisenaan, joten siitä valmistettiin rahkaa nautittavaksi paaston jälkeen.

pääsiäispöytä

Perinteiset pääsiäiskoristeet

Pääsiäispupu

Pääsiäinen on ennen kaikkea uudelleensyntymisen juhla, joten hedelmällisyyttä ja uutta elämää symboloiva jänis on luonnollinen valinta pääsiäiskoristeeksi. Jänisten uskottiin vanhojen uskomusten mukaan nukkuvan silmät auki. Siksi ne ovat myös vertauskuva ylösnousseesta Jeesuksesta, joka ei kuollessaan nukahtanut ikuiseen uneen. Nykyään pääsiäispupu on valjastettu varsinkin suklaateollisuuden symboliksi, ja varsinkin Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa pääsiäispupulla on samanlainen lahjojen tuojan rooli kuin joulupukilla.

Pääsiäismunat

Linnunmunat, kuten myös pääsiäispuput, symboloivat uutta elämää ja syntymää. Linnunmunat ovat tärkeitä symboleja sekä pakanallisissa muinaisuskonnoissa, että kristinuskossa.

Narsissit

Narsissit ovat kuuluneet perinteisiin pääsiäiskoristeisiin jo 1800-luvulta lähtien. Narsissit päätyivät pääsiäiskoristeeksi niiden satokauden takia: eteläisessä Euroopassa narsissit kukkivat juuri pääsiäisen aikaan. Kuten monet muutkin pääsiäiskoristeet, narsissit symboloivat uutta elämää ja Jeesuksen ylösnousemusta.

Rairuoho

Rairuohon kasvattaminen yleistyi 1960-luvulla Suomessa. Kevät ei tunnetusti ole Suomessa ehtinyt kovinkaan pitkälle vielä pääsiäisen aikaan, mutta muutamassa päivässä kasvava rairuoho muistuttaa luonnon heräämisestä kevääseen.

Pajunkissat

Pajunkissat ja virpomavitsat ovat Pohjolan versioita palmunoksista. Paju on valikoitunut pääsiäiskoristeeksi ajan myötä sillä se on ainut kasvi joka kukkii Suomessa pääsiäisen aikaan. Pajunkissoja käytettiin välineenä virpomiseen, jonka tarkoituksena on karkottaa pahat henget virvottavasta.

pääsiäisperinteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hae