Hyppää sisältöön
Näytä kaikki artikkelit

Miksi vappua vietetään? Tarina suosikkijuhlan takana

Vappu on työväen, ylioppilaiden ja kevään juhla. Tiesitkö, että vapulla on lähes 1000-vuotinen historia?

(0) Kommentoi

miksi vappua vietetään

Miksi vappua vietetään? Lue vapun historiasta!

Vappu on työväen, ylioppilaiden ja kevään juhla. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut virallinen liputuspäivä, mutta sen juuret ulottuvat huomattavasti pidemmälle. Tiesitkö, että vapulla on yli 1000-vuotinen historia?

Mistä nimi vappu tulee?

Kevään iloisin juhla on saanut nimensä alun perin 700-luvulla eläneeltä abbedissa Valborgilta, josta tuli luostarin johtaja ja pyhimys. Valborg matkasi veljiensä kanssa Württembergin kaupunkiin auttamaan erästä lähetyssaarnaajaa saksalaisten käännytyksessä ja asettui lopulta alueelle luostariin. Valborgista tuli aikansa ensimmäinen naispuolinen sekaluostarin johtaja. Hän ajoi tyttöjen koulutusta, perusti sairaalan alueelle ja keskittyi tekemään luostarista kulttuurityön keskuksen. Valborg kuoli 25.2.779 ja katolinen kirkko julisti hänet pyhimykseksi 1.5.779, ja päivä vakiintui vapunvieton juhlapäiväksi. Vieläkin 1.5. vietetään Vapun, Valpurin ja Valborgin nimipäiviä.

Suomessa vappu juhlistaa kevään saapumista. Maaseudulla vappu merkitsi usein sitä, että karja päästettiin ulkolaitumille talven jäljiltä. Vappuna poltettiin Suomessa myös kokkoja, joiden tarkoituksena oli suojella eläimiä pedoilta. Historian saatossa vappukokot kuitenkin väistyivät muun juhlimisen tieltä.

Työväen ja ylioppilaiden juhla

1800-luvulta lähtien vappu on ollut etenkin työväen juhla. Vuodesta 1944 asti vappu onkin ollut vapaapäivä useimmille työntekijöille. Etenkin muualla Euroopassa vappu on työväen juhla ja vapaapäivä, mutta vappua juhlivat varsinkin Suomessa ja Ruotsissa myös opiskelijat ja muu kansa varsin iloisissa tunnelmissa. Vapunvietto yleistyi suomessa opiskelijoiden keskuudessa 1870-luvulla, mutta Turun akatemian ylioppilaiden tiedetään juhlineen vappua jossain muodossa jo 1700-luvulla.

Vappu ei kuitenkaan ole aina ollut virallinen ylioppilaiden juhlapäivä. 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle asti ylioppilaat tapasivat juhlia kevättä vasta myöhemmin toukokuussa Floran päivänä. Ennen ennen Suomessa ylioppilailla oli kaksi lakkia: talvilakki ja kesälakki. Alun perin talvilakki vaihdettiin kevätlakkiin Floran päivänä, mutta ajan saatossa lakinvaihto ja ylioppiladen kevään juhla siirtyi vappuun.

Ota sivuiltamme talteen vapun parhaat reseptit ja ideat vappubrunssille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hae